(11.) Bussiasema ja Balkan
SisÀllysluettelo |
---|
Lyhyesti
Tarkistamme Balkanin. Matkan tarkka ajankohta 22-31.5.2014.
Artikkelihistoria
- 2021-12-23 Tarkistettu teksti ja lisÀtty kuvia.
- 2014-09-07 Teksti julkaistu.
- 2014-06-03 Teksti aloitettu.
Johdanto
Euroopan valloituksemme suuntaa tÀllÀ kertaa Sloveniaan ja Kroatiaan, jotka ovat Euroopan unionin uusimpia jÀsenvaltiota (viite). PitÀÀhÀn se tarkistaa, millÀ korkeudella rima on.
Tausta
Jugoslavia oli sosialistinen liittovaltio, jonka alueeseen kuuluivat nykyisistÀ valtioista Slovenian ja Kroatian lisÀksi Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Serbia, Makedonia ja Kosovo (viite). Jugoslavia perustettiin toisen maailmansodan jÀlkeen, kun kommunistit pÀÀsivÀt valtaan. PÀÀkaupunki oli Belgrad ja serbit valtavÀestöÀ.
1990-luvun alun Jugoslavian hajoamissodissa serbit halusivat pitÀÀ valtion kasassa vaikka vÀkivalloin, kun taas varsinkin Kosovon albaanit sekÀ rikkaimmat osavaltiot Slovenia ja Kroatia halusivat erota liittovaltiosta. Slovenia onnistui irrottautumaan lÀhes ilman kuolonuhreja (viite), mutta Kroatian sota kesti kuukausia ja oli tuhoisa (viite).

Slovenia (1991) © Peter BoĆŸiÄ

Kroatia (1991) © Public Domain
Kroatiassa on paljon miinoja sodan jÀljiltÀ (viite).

MiinakentÀt Kroatiassa (2006) © Public Domain

Kroatia (2010) © Pudelek
Matka
1. pÀivÀ: Split (Torstai, 22.5.2014)
Splitin lentokentÀltÀ kestÀÀ linja-autolla puoli tuntia keskustaan. Saamme kunnian istua lattialla.
EnsimmÀisenÀ kiipeÀmme Marjan-mÀelle (viite).
2. pÀivÀ: ElÀmÀnmenoa (Perjantai, 23.5.2014)
Iso osa Splitin keskustaa on Diocletian palatsia, joka on hyvin sÀilynyt roomalainen palatsi (viite). Palatsin rakennutti keisari Diocletian vuonna 300. Silloin Splitin nimi oli Salona (viite).

Diocletian palatsi (c. 300) © Public Domain
3. pÀivÀ: Puolisukellusvene (Lauantai, 24.5.2014)
Teemme katamaraanimatkan Hvarin saarelle (viite). TörmÀÀn kaktuksen kanssa. NÀen puolisukellusveneen.
Kaktuksen piikkejÀ löytyy olkapÀÀstÀni kaksi viikkoa myöhemmin.
4. pÀivÀ: Omena ja karhu (Sunnuntai, 25.5.2014)
Otamme linja-auton kohti Dinaarisia Alppeja ja Plitvicen kansallispuistoa.

Dinaariset Alpit (viite) (2014-05-25)
Majapaikkamme RastovaÄassa on 500 metrin pÀÀssĂ€ Plitvicen puiston sisÀÀnkĂ€ynnistĂ€. Sijainti on siis mitĂ€ mainioin, mutta koska haluamme pysyĂ€ 60 euroa per yö -budjetissa, niin tingimme tĂ€llĂ€ kertaa laadusta. Toden totta, 65 pistettĂ€ on kohdillaan. Perhe jonka luona majoitumme, ei puhu mitÀÀn, sisĂ€llĂ€ palaa tupakka ja tunnelma on kireĂ€. No, löydĂ€mme sĂ€ngyn ja sehĂ€n riittÀÀ. Jatkossa 80 pistettĂ€ on vĂ€himmĂ€istaso.

RastovaÄa (viite) (2014-05-25)
5. pÀivÀ: Plitvicen kansallispuisto (Maanantai, 26.5.2014)
Plitvicen kansallispuistossa on vesiputouksia, luolia, tulvivia polkuja, kirkasta vettÀ, taimenia sekÀ matalamielisiÀ mölysammakoita (viite).
PlitvicestÀ pÀÀsee linja-autolla Zagrebiin, Kroatian pÀÀkaupunkiin.
6. pÀivÀ: Kaksi ruumista (Tiistai, 27.5.2014)
Zagrebin katedraalin pihalla tulee muuan mies kertomaan, ettÀ hÀn on historian professori sekÀ jalkapalloerotuomari. Osaapa hÀn luetella myös: Turku, Tampere, Kuopio. Papukaijamerkki siitÀ.

Papukaijamerkki © Str4nd
Katedraalin sisÀllÀ on ruumis.

PyhÀn Markuksen kirkko (viite) (2014-05-27)
Kadulla makaa pÀivÀn toinen ruumis. Annamme poliisin hoitaa tilanteen.
7. pÀivÀ: Kultainen viulisti (Keskiviikko, 28.5.2014)

Maksimirin puisto (viite) (2014-05-28)
8. pÀivÀ: Ljubljana (Torstai, 29.5.2014)
Zagrebista pÀÀsee linja-autolla Slovenian pÀÀkaupunkiin Ljubljanaan.
Ljubljana ei ole ollut ainoastaan jugoslavialainen kaupunki, vaan aluetta ovat hallinneet myös Habsburgit ja roomalaiset, jolloin kaupungin nimi oli Emona (viite).

Emona © U5K0

Ljubljana (1765) © Public Domain

Ljubljana (1900) © Public Domain
9. pÀivÀ: Hauki (Perjantai, 30.5.2014)
LÀhdemme pÀivÀmatkalle Blediin katsomaan Karavankien vuoristoa. Linja-automatkalla korealainen mies esittelee vapaa-ajan mökkiÀÀn. Papukaijamerkki sinne.
JÀrvellÀ nÀemme hauen, joka ei lÀhde kuin hauki rannasta, vaikka yritÀmme työntÀÀ sitÀ airolla liikkeelle.

Bled (viite) (2014-05-30)
Matkalla takaisin Ljubljanaan bussikuski pysÀyttÀÀ autonsa keskellÀ ei mitÀÀn ja lÀhtee tulemaan kohti auton takaosaa. KiitÀn mielessÀni, ettÀ viimein kovaÀÀniset saksalaisidiootit saadaan hiljaisiksi, mutta kuskilla onkin asiaa meille: "Bus! No restaurant! Bus!" Se siitÀ kebabista.
10. pÀivÀ: Hamppumarssi (Lauantai, 31.5.2014)

Ljubljanan linna (rak. 1485) (viite) (2014-05-31)
Hammasahven
Loppusanat
PÀÀllisin puolin katsottuna Slovenia on Kroatiaa kehittyneempi maa. Bruttokansantuote per capita -vertailussa maiden sijoitukset ovat 35. (Slovenia) ja 53. (Kroatia) (2014) (viite). Muiden entisten Jugoslavian maiden sijoitukset ovat 81. (Montenegro), 89. (Serbia), 104. (Bosnia ja Hertsegovina) sekÀ 116. (Kosovo).
Slovenia ja Kroatia eroavat ensimmÀisinÀ maina Jugoslavian liittotasavallasta (1991) (viite). SiitÀ heille kuuluu papukaijamerkki. Euroopan unioniin Slovenia liittyy vuonna 2004 ja Kroatia vuonna 2013 eli yksitoista kuukautta ennen meidÀn saapumista alueelle.
Balkanilla liikkuessa nÀkee bussiasemia.