(5.) Hetta-Pallas (55 km)

Sisällysluettelo
Johdanto Valmistelut Varustelista Ravinto Matka 1. päivä: Hiekkaranta 2. päivä: Juhannusyö 3. päivä: Sauna 4. päivä: Montelli 5. päivä: Pallas Loppusanat

Lyhyesti

Kävelemme Suomen vanhimman vaellusreitin juhannuksena 2008. Panostamme iltaelämään. Tarkka ajankohta: 18-23.6.2008.

Artikkelihistoria

• 2021-08-14 Tarkistettu teksti ja lisätty kuvia.
• 2008-07-06 Teksti julkaistu.
• 2008-06-27 Teksti aloitettu.

Johdanto

Edelliskesänä (ja -talvena) kävelin Karhunkierroksen, Suomen suosituimman vaellusreitin (viite). Tällä kertaa vuorossa on Suomen ensimmäinen eli vuonna 1934 viitoitettu Hetta-Pallas (viite).

Valmistelut

Hetta-Pallaksella on kuulemma paljon kiviä, joten jalkineiksi valitsemme vaelluskengät. Tarkistimme teltan ja keittimen, ettei kairassa tule yllätyksiä.

Varustelista

Rinkkojen loppupainoiksi ruokineen ja päällä olevine vaatteineen tulee 26 kg ja 17 kg.

...

PÄIVITYS 2021-08-14: Varustelistasta on olemassa päivitetty versio (viite).

Ravinto

Seuraavassa on esitelty toteutunut menu.

	Aamupala	Lounas	Iltapala
Torstai	leipää	pasta	leipää ja 1/2 HK:n sininen
Perjantai	3 annoksen pussimuusi + 1/2 HK:n sininen	2x pasta carbonara + 170g pekonia	leipää ja kaakaota
Lauantai	4 grillimakkaraa, mustikkakeitto ja leipää	100g kuivattua jauhelihaa + 170g tummaa spagettia + 125g sulatejuustoa + tomaattipyrettä	leipää ja mustikkakeitto
Sunnuntai	4 myslipatukkaa	4 pkt nuudelia + 400g lihapullakastike	-
Maanantai	2 tomaattipastaa	6 tortillaa + sulatejuustoa + meetwurstia	jättipurilainen

Matka

Vaellus kestää viisi päivää ja neljä yötä. Matkaa kuljemme yhteensä 55 km.

1. päivä: Hiekkaranta (torstai, 19. kesäkuuta 2008)

Matkustamme Hettaan Rovaniemen kautta. Viimeiset 77 kilometriä Muoniosta eteenpäin olemme linja-auton ainoat matkustajat. Hettaan saavumme kello 22:20 suoraan kunnantalon eteen. Löydämme venetaksin kuljettajan ja saamme kyydin Ounasjärven yli.

Venekuski kertoo, että päivän aikana ylittäjiä on ollut 20. Hieman väenpaljous ihmetyttää, mutta onhan nyt toki juhannusviikonloppu. Sadetta on sentään luvattu.

Kyyti järven yli maksaa 6 euroa henkilöltä, joka on mielestäni sopiva hinta siitä, kun yksityiskuljettaja vie nopealla moottoriveneellä ison veden toiselle puolelle suoraan määränpäähietikolle pehmeästi laskeutuen.

Tosiaankin vaelluksemme alkaa hiekkarannalta, mutta tällä kertaa emme jää aurinkoa ottamaan, sillä lämpöasteita on seitsemän ja kovin on pilvistäkin. Kuulemma edellisviikolla on lunta satanut. Aurinkoahan tulee kyllä riittämään koko vaelluksen ajan – ainakin pilvien yläpuolella – sillä tähän aikaan vuodesta aurinko ei näillä korkeuksilla laske.

Emme jää myöskään rannalla olevalle laavulle, vaan suuntaamme suoraan kohti ensimmäistä tupaa, Pyhäkeroa, jonne matkaa on seitsemän kilometriä. Ensimmäisellä etapilla ei vielä nousta tuntureille, vaan samoilemme kangasmaisessa metsässä.

Pystytämme teltan pehmeän mättään päälle Pyhäkeron tuvan läheisyyteen. Pussiin menemme kahdelta yöllä.

Illan viimeisen soolon tulee vetämään teltan viereen riekko: "GALEO! GALEO! GALEO!" Taisimme tulla hänen mailleen. Kerron että lähdemme aamusta jatkamaan ja tämä tuntuu hänellä riittävän.

Päivän tilastot

Matka:	7 km
Kesto:	liikkeellä 2h 30min (22:52-01:30)
Keskinopeus:	2,8 km/h
Keskisyke:	93 hb/min
Maksimisyke:	128 hb/min
Sää:	pilvistä, ei sadetta, 7 astetta

2. päivä: Juhannusyö (perjantai, 20. kesäkuuta 2008)

Herättyämme juhannusaattoon löydämme auringon ja vieressä siintävän Pyhäkeron tunturin, jonne reitti on jatkava.

Pyhäkerolle noustessa ylitämme puurajan.

Pyhäkeron päällä siirrämme kaksi kiveä ylöspäin, koska näin tunturin päällä kuuluu tehdä.

Pyhäkerolta lähdemme laskeutumaan kohti ensimmäistä kurua, Siioskurua. Makoilemme matkalla ja katselemme poroja.

Päästessämme Sioskurun tuvalle alkaa sataa. Lounaaksi pekonipasta.

Syötyämme jatkamme matkaa seuraavalle tuvalle, Tappurille, joka sijaitsee kilometrin verran sivussa varsinaiselta reitiltä.

Avaamme juhannusjallun. Teltan kattoon ropiseva sade sopii tunnelmaan.

Päivän tilastot

Matka:	13 km
Kesto:	liikkeellä 4h 15min (14:10-21:00)
Keskinopeus:	3,1 km/h
Keskisyke:	116 hb/min (Unski)
Maksimisyke:	172 hb/min (Unski)
Sää:	aamulla aurinkoista, sadetta pari kertaa, 10-15 astetta

3. päivä: Sauna (lauantai, 21. kesäkuuta 2008)

Juhannuspäivään heräämme puolenpäivän aikoihin. Yöllä satoi kaatamalla, mutta teltta piti pintansa.

Kuivatamme teltan tuvassa ja jätämme puumerkit vieraskirjaan.

Ennen Pahakurua ylitämme ison soisen alueen. Suon laidalta näkyvät Suastunturi, Lumikero ja Vuontiskero.

Pahakurun pohjoispuolella ei kuulemma kyy tai kuusi esiinny.

Hannukurussa on sauna. Sinne mekin haluamme. Saunavuorot on jaettu miehet parittomille ja naiset parillisille tunneille, mutta koska saunalla ei muita näy, niin nousemme lauteille kahdestaan. Hetken päästä ilomme kuitenkin pilataan, kun tuntematon nainen tulee häätämään minut ulos. Outo juttu. Enhän minä nyt hänen peseytymiseen olisi puuttunut.

Päivän tilastot

Matka:	16 km
Kesto:	liikkeellä 6 h (14:30-23:30)
Keskinopeus:	2,7 km/h
Keskisyke:	94 hb/min
Maksimisyke:	136 hb/min
Sää:	välillä aurinkoista, välillä sadetta, 10-15 astetta

4. päivä: Montelli (sunnuntai, 22. kesäkuuta 2008)

Kolmas aamu alkaa hupihetkellä.

Suaskurusta polku lähtee nousemaan Lumikerolle. Nousua on tarjolla 300 metriä. Sataa. Jatkamme nopeasti kohti seuraavaa tupaa. Tuntureiden päällä siirrämme toki kivet ylöspäin.

Seuraavat pari tuntia etenemme niin nopeasti kuin suinkin vain pääsemme. Olemme jättäneet aamupalan väliin, joten nälkä alkaa huudella. Tunturipuroja ei ole näkynyt hetkeen, joten juomavettäkin pitää säännöstellä.

Vesisateessa laskeudumme Lumikerolta Lumikuruun ja ohitimme poroaidan, jolla erotetaan paliskunnat toisistaan. Ylityspaikka on liukas ja hutera. Kurun jälkeen sivuutamme Vuontiskeron, jolta siintää majesteettiset maisemat Keräsjärvelle. Lopulta näkyviin tulee pikkuruinen tupa. Tälläisinä hetkinä arvostaa Suomen autiotupaverkostoa.

Tupa on Montellin päivätupa, jolla on kokoa kokonaiset kuusi neliömetriä. Tuvassa on kaksi turkulaista tyttöä, mutta he tekevät meille tilaa ja lähtevät ulos sateeseen. Herätämme tulisijan roihuamaan ja ripustamme vaatteet kuivumaan. Illallisen syömme pitkän kaavan mukaan.

Syönnin päälle otamme nokkaunet ennen kuin teemme sään perusteella päätöksen, jäämmekö tupaan yöksi vai jatkammeko. Päiväunen jälkeen taivas on selkeämpäänpäin, joten jatkamme.

Montellin jälkeen saavumme Nammalankuruun, mistä jatkamme heti kohti Rihmakurun kotaa, jonne on vielä parin tunnin matka. Kota on tyhjä, joten eikun kamiina mansikaksi ja rusinoita poskeen.

Päivän tilastot

Matka:	10 km
Kesto:	liikkeellä 4h 20min (15:10-01:50)
Keskinopeus:	2,3 km/h
Keskisyke:	97 hb/min
Maksimisyke:	141 hb/min
Sää:	ajottaista sadetta, 5-10 astetta

5. päivä: Pallas (maanantai, 23. kesäkuuta 2008)

Viimeiseen päivään heräämme ennätyksellisen aikaisin jo yhdeltätoista, jotta kerkeämme kello 16:45 Pallakselta lähtevään päivän ainoaan linja-autoon.

Viimeisellä etapilla tulee vastaan muutama reipas naisporukka, joita näkee vaelluksilla kummallisen usein.

Pallaksen bussilla siirrymme Särkijärvelle, missä vaihdamme Rovaniemen bussiin. Rovaniemellä pääsemme täyteen ammuttuun junaan. Kemissä ostamme jättipurilaiset.

Päivän tilastot

Matka:	10 km
Kesto:	liikkeellä 2h 45min (12:30-15:15)
Keskinopeus:	3,6 km/h
Keskisyke:	107 hb/min
Maksimisyke:	157 hb/min
Sää:	aurinkoista, 10-15 astetta

Loppusanat

Verrattuna Karhunkierrokseen Hetta-Pallas on vaativampi reitti – eritoten sadesäällä. Hetta-Pallas kulkee lähellä Lapin erämaita, mutta varsinaisella reitillä ei yksin tarvitse olla.

Eläinkunnasta näimme kuukkelin ja sopulin, jäniksen, poron sekä punamyyrän. Kuulimme myös riekon äännön ja minä sain saunahäädön.